perjantai 12. kesäkuuta 2015

Hämeen Saharassa kiukutellaan kuivuudesta

Viime vuonna kesäkuu oli niin kolea ja märkä että osa pionien nupuista mätäni ja vesiheinällä elo oli yhtä juhlaa. Tänä vuonna kesäkuun teema on tuuli ja kuivuus. Yli kuukauden ajan on tuullut päivittäin, täällä peltojen keskellä se tuntuu vielä pahemmalta kuin jossain suojaisemmassa paikassa. Pihalla ollessa naamanahka saa hiekkapuhalluksen kun käännetyiltä pelloilta nousee valtavia pölymassoja tai pölytrombeja ja pihatöitä saa tehdä peruukki vinossa. Vesiheinä ei juhli, mutta eivät juhli juuri muutkaan kasvit. Sadevesisäiliö on tyhjä ja panttaan uusia istutuksia kun kaivovettä ei riitä loppumattomiin ja kasvimaa on tärkein kasteltava.

Maissin taimet tarvitsevat jo lisää tilaa pikku purkeissaan, mutta en uskalla siirtää niitä kasvimaalle kylmien öiden ja tuulen takia. Jalosyreenit ovat aivan nuupallaan kuivuudesta ja nyt ei ole vielä edes kesäkuu puolessavälissä!

Kasvimaalle sain vihdoin kylvettyä porkkanat. Kurkut ja Puutarha & Hellan kurpitsat odottavat säiden (öiden) lämpiämistä, ei ole kiire kun niiden kohopenkitkin ovat vielä tekemättä ja kitkemättä.

Perennapenkissä laukat kukkivat komeasti, ihailen niiden joustavia varsia jotka taipuvat sutjakasti tuulen mukana miltei maahan asti ja ponnahtavat takaisin kuin vieteriukko Aku Ankan lahjapakkaamossa.

Kivireunuksisessa pihan reunan kohopenkissä ei tapahtunut viikkoihin mitään, kuten jo valitinkin. Sitten sieltä nousi liljojen ja nauhuksien vankat alut jotka ovat valloittaneet lähes koko penkin. Sen sijaan kuunliljat eivät savimaassa näemmä viihdy, niistä on suurin osa kadonnut talven aikana. Samoin kuin niitä on kadonnut talon päädyn penkistä esikoiden joukosta, mutta syy on täysin myyrien. Siinä missä myyrät ovat liikkuneet, ei kasva edes vesiheinä.

Kuivuus estää ja hidastaa uusien kasvien istuttamista, mutta ei suinkaan niiden hankkimista!
Kävin Agrimarketissa ostamassa kukkia lahjaksi äideille ja samalla bongasin siemenperunaa -70 %, istukassipuleita oli tarjolla ilmaiseksi. Sipuleita meillä on jo kuusi penkkiä kasvimaalla, mutta kyllä sinne vielä yksi kohopenkillinen mahtuu... Äidin kukkalahja vaihtui rungolliseksi rosmariiniksi ja mukaan tarttui iso kuunlilja 'Sun and Substance', alle kaksi euroa.

Sen jälkeen etsin Tokmannilta hyttysverkkoa (kaaleille suojaksi) tuloksetta, mutta puutarhaosastolla oli rikkinäisiä multasäkkejä ja (luomu)perunalannoitetta alle puoleen hintaan. Koska autoni on täällä Saharassa hiekkateillä ajon jälkeen kuorrutettu sisältä ja ulkoa hiekalla, ei muutama multamurunen haitannut lainkaan. Mukaan lähti säkkejä niin paljon kuin kehtasin ostaa. Multaa ei ole koskaan liikaa, päinvastoin. Ystävältäni saimme hakea peltomultaa, mutta ei sitä riittänyt kuin pienelle pläntille omalle nurmikolle ja Viherpeukaloilta ostamieni vadelmien istutukseen. Onneksi meillä on lupa hakea sitä lisää.

Seuraavaan päivitykseen liitän pitkästä aikaa remonttikuvia. Toinen puoli taloa eli remonttipuoli on hyvin, hyvin vaalea nykytilassaan :) Paljon on vielä tekemättä, mutta helpottaa kun loppusuora alkaa olla edessä. Päästäisiin vihdoin tämän vuoden puolella muuttamaan ja asumaan taloon oikeasti ja purkamaan tavarat ullakolta, kuisteilta, autotallista, mökiltä ja kaikkialta minne niitä on väliaikaiseen säilytykseen vietykin. 

Peikonpähkinä viihtyy perennapenkin reunassa laukkojen ja tulppaanien keskellä. En ole sitä ikinä suojannut enkä erityisemmin hoitanut sitä muutenkaan. Se ei kuulemma talvehdi tällä kolmosvyöhykkeellä, etenkään noin avoimlla ja tuulisella paikalla...
Onneksi kukaan ei kertonut minulle silloin kun istutin sen tänne monta vuotta sitten :)

Jättilaukka Gladiator. Paksu ja pitkä varsi, mutta kukka on paljon hailakamman lilan värinen kuin esimerkiksi  'Purple Sensation'lla

Keijunkukka. Kukka on vaatimaton verrattuna lehtien väritykseen ja kokoon.

Kruunuvuokko ei kuulemma talvehdi maassa Suomessa. Kertokaa se tälle sisukkaalle tapaukselle.

Ensimmäinen saksankurjenmiekka joka kukkii. Se on ihan väärässä paikassa, on ollut puolisalaa leimujen keskellä. En ymmärrä miksi olen sen sinne istuttanut. Joku hetkellinen päähänpisto monta vuotta sitten? Iiris saa siirron muiden kurjenmiekkojen joukkoon kunhan on kukkinut.

Vanhan pihapionin nuppu. Se kukkii aina ensimmäisenä ja loistokkaasti, olosuhteista riippumatta.

Ruusukvitteni. Myyrät ja jänikset verottivat sitä rankasti viime syksynä, vain kaksi oksaa säilyi hengissä talven yli.

Lopuksi lisää tulppaanikuvia (ikään kuin viimekertaiset eivät olisi riittäneet...)

Kerrottu valkoinen, jonka kukka näyttää ihan ruusulta.



Monta 'Playgirl'ä






Texas Flame

Princess Irene


Lopuksi taas illan valo, huikeita nämä luonnon omat iltashow:t

3 kommenttia:

  1. Samaisen saharan äärellä ollaan, viikkoihin ei ole tullut vettä kuin pari hassua pisaraa. Huomiselle on kovat toiveet sateesta sillä moni homma junnaa meilläkin ilman vettä. Tumma pähkinä on kaunis, ehkä uskallan sittenkin harkita sitä meillekin jos menestyy kolmosellakin. Me olemme virallisesti 2. vyöhykettä, mutta olosuhteet on enemmän kolmosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohduttavaa että muuallakin on kuivaa. Netti vilisee valituksia märästä alkukesästä, tuntuu oudolta valittaa kuivuudesta.

      Meillä olosuhteet ovat välillä nelosvyöhyke-fiilistä kun pelloilta tuulee suoraan ja sateet kiertävät tämän seudun. Viime talven lumetkin sulivat pihalta vasta reilusti huhtikuun puolella.

      Kokeile ihmeessä tuo punaista peikonpähkinää, tuo meillä kasvava on 40-vuotissyntymäpäivälahja ystävältäni, kestänyt parit istutuskerrat ja siirron. Ei siis kovin herkkä kasvi!

      Poista
  2. Samassa Saharassa oltiin täälläkin, mutta tänään satoi lempeästi jonkun aikaa ja tuuli helpottui. Raikkaita kuvia kuitenkin olet saanut ja tulppaaneista hieno valikoima. Kasvit ovat ihmeen karaistuneita tässä kelissä!

    VastaaPoista

Kevät ja tulppaanit tulossa, vihdoinkin!

Meillä on tontti ja lähipellot yhä reippaan lumikerroksen peitossa ja tulevaksi viikoksi on ennustettu lisää lunta, mutta silti: kevät on lä...